Ravintokasvit

Perjantai 20.1.

Ensimmäinen päivä harjoittelijana Ainanlinnalla meni mielestäni oikein hyvin. Minun oli melko helppoa mukautua takaisin tutun kukkakaupan rytmiin. Tuntui tosi mukavalta palata sinne. 

Vaihdoin vesiä ympäri kauppaa oleville leikkokukille, jotka sitä näyttivät kaipaavan, tekstasin tilausten mukaan lähteviä kortteja, vein viikkokukat Finlaysonin kirkolle ja Tuomiokirkolle, autoin kukkakuorman myymälässä esille tai varastoon valmistelemisessa. 

Jouduin myös harjoittelemaan asiakaspalvelua tilanteessa, jossa työntekijä oli puhelimessa eikä siten pystynyt auttamaan sisään kävellyttä asiakasta. Asiakas halusi onneksi ostaa vain nipun tulppaaneja, joiden valinnassa onnistuin auttamaan. Osasin myös joulukukkamyynnissä saamani harjoituksen ansiosta käyttää kaupan kassakonetta (vaikka se olikin vähän erilainen) ja rahastamaan asiakkaan. Lopulta työntekijän apua en tarvinnut muuta kuin tulppaaninipun hintaa kysyessäni.

Vedenvaihtoa leinikeille. Ujutin muutaman velton sisään rautalankaa, kuten tapana on.

Valkoinen neilikka

Leikkovihreänä käytetty ruskus

Inkalilja eli alstroemeria

Todistusaineistoa kassan käyttämisestä

Tekstausta. Sirpa ilahtui nähdessään minut tekstauspöydän äärellä.

Perjantain kukkakuorma Huiskulan auton valikoimasta

Tuomiokirkon kukkakuljetus

Finlaysonin kirkon kukkakuljetus

Vahakukan preppaamista alakerran kylmäkaappiin varastoon ja myyntikaappiin vaasiin

Erinäisiä kasveja, joita hoidin kukkakuormasta: vahakukkaa, ruusuja ja kuismanmarjaa.

Torstai 19.1.

Kasvinsuojelukoulutuspäivä. Opittiin mm. tuholaisötököiden torjunnasta, lainsäädännästä ja jyrsijöiden myrkyllä tappamisesta. Päivän päätteeksi oli koe, jonka sain tehtyä tosi nopeasti. Seuraavana päivänä tuli tieto että jokainen pääsi läpi. Lupani ostaa kaikenlaisia myrkkyjä on nyt viisi vuotta voimassa.

Ymmärrän teoriassa sen että viljelijöitä harmittaa, jos rotta tai hiiri pääsee käsiksi satoon korjuun jälkeen. Minua silti inhottaa se, että vastaiskuna on asettaa ympäriinsä ansoja, joista myrkytyttyään kestää n. viikko kuolla. Minulle tuli huono olo kuunnellessani selitystä erilaisista myrkkyloukkuun houkuttelemistaktiikoista. Mielestäni myrkyttäminen on epäinhimillistä ja liian aggressiivista, kun vastustajana on kuitenkin vain nälkäinen hiiri. Jos jyrsijöistä on haittaa, olisi mielestäni parempi joko päästää kissa tai pari metsästämään (hiiri tai rotta ei kuolisi turhaan vaan olisi ravintoa) tai yrittää mahdollisesti yrittää pyydystää jyrsijät ja vapauttaa ne muualla.

On mielestäni puolestaan tosi siistiä, että tuholaishyönteisiä vastaan on löydetty myrkyttömiä torjuntatapoja, lähinnä isompia "peto"hyönteisiä. Tällöin ei tarvitse varsinaisesti häiritä luonnon kiertokulkua, vaan avittaa sitä. En ole itse mitenkään erityisen innovatiivinen, mitä kasvinsuojeluun tulee, mutta tämänsuuntaisia ratkaisuja olisi mielestäni itseäni pragmaattisempien henkilöiden syytä ryhtyä innovoimaan lisää.

Keskiviikko 18.1.

Aamun aluksi kyseltiin edellisenä päivänä haetut ravintokasvit. Oli minulle helppoa.

Lounaan jälkeen oli taas uravartti, aiheena kesätyöt. Periaatteessa vaan ärsyttävää pöhinää siitä kuinka olisi mahtava kokemus ja kunnia päästä esittelijän firmaan (jossa hän itse toimii hr-puolella) töihin. Saatan olla liian kyyninen mutta en yhtään siedä tuon tyyppistä bisneskieltä.

Pääsin iltapäivällä muita aikaisemmin kotiin, koska minulla on jo harjoittelupaikka.

Tiistai 17.1.

Menimme läheisen Prisman heviosastolle ostamaan kaikenlaisia ravintokasveja. Laitoimme ne luokan keskellä oleville pöydille esille, tuijotimme niitä. Päivän päätteeksi Merja esitteli meille joitain niistä ja maistoimmekin muutamaa.

Miisan ja minun piti löytää 12 eri vihannesta/juuresta.

 

Maanantai 16.1.

Kävimme Merjan kanssa tekemässä Ainanlinnan kukka- ja hautauspalvelulla koulutussopimuksen. Teimme myös läheisen lounasravintolan kanssa lounassopimuksen. Tein iltapäivällä viimeisen Digitaidot 1. -kurssin tehtävän ja perustaitotestin. Julkaisin myös viime viikon blogin.

Olen hieman innoissani päästessäni takaisin tuttuun kukkakauppaan (pääasiassa) tuttujen ihmisten keskuuteen. Olen viihtynyt Ainanlinnalla hyvin tähänkin asti ja pomo (Sirpa) vaikuttaa pitävän minusta. Siellä on kotoisaa olla ja uskon että se toimii hyvin oppimisympäristönäkin.